Villa Liipola – ateljeesta yksityiskodiksi

Villa Liipolan historia on vaiherikas mitä moninaisine käyttötarkoituksineen. Huvilan rakennutti käyttöönsä 1930-luvulla kuvanveistäjä Yrjö Liipola (s. 1881), minkä vuoksi talo tunnetaan Kauniaisten historiassa nimellä Villa Liipola. Vaikutteita talon ulkonäköön Liipola toi Italian Toscanasta, jossa vietti pitkiä aikoja vaimonsa kanssa.

Liipola eli voimakasta luomiskautta villassaan, jonka ateljeessa valmistui lukuisia monumentteja ja patsaita, mm. Suomen Vapaudenpatsas Vaasaan, Kurun haaksirikon muistomerkki Tampereelle ja Kauniaisten hautausmaan Sankaripatsas. Liipolan kädenjälkeä edustaa myös Helsingin Erottajalla sijaitseva Diana-patsas vuodelta 1928.

Yrjö Liipolan elämästä sekä tyyli- ja huumorintajusta saa mainion käsityksen hänen ”Vaellusvuosiltani” –kirjastaan. Siinä hän kuvailee mm. elämäänsä Italiassa, Unkarissa ja Suomessa.

Myös Kyllikki Forssell kirjoittaa kirjassaan “Suurella näyttämöllä” Villa Liipolasta. Hän pakeni vuonna 1940 talvisodan pommituksia Helsingistä Kauniaisiin Yrjö Liipolan ateljeehen, jonne Forsselliin isoäitikin oli vetäytynyt. Paikka tarjosi suojan lisäksi myös kulttuurin antimia, sillä siellä hän sai tutustua Kansallisteatterin näyttelijään Helmi Lindelöfiin ja tämän mieheen, orkesterinjohtaja Carl Lindelöfiin. Forssell kuvaa, kuinka hän sai suuren osan talvisotaa kuunnella tarinoita Kansallisteatterista, tietämättä tuolloin, että se tulisi olemaan hänenkin työpaikkansa.

Liipolan luovuttua huvilasta 1956 siihen suunniteltiin perustettavaksi yksityistä vanhainkotia. Omistaja ei ehtinyt kuitenkaan vaihtua vaan ostaja vaihtui ja seuraava omistaja muunsi silloisen ateljeesalin vaimolleen balettisaliksi ja edelleen seuraavan omistajan aikaan ateljeesaliin rakentui squash-halli. Taloa kasvatettiin v. 1988 rakentamalla pohjoissiipi tasapainoisemman ulkomuodon vuoksi.

Villa Liipola on saanut nähdä useita filmiryhmiä, sillä siellä on kuvattu mm. osia Uuno Turhapuro –elokuviin. Näitä olivat Uuno Tasavallan Presidenttinä, Kaksoisagentti ja Herra Helsingin herra. Myöhemmin tehtiin muutamia sisustus- ja kauneusohjelmien osioita ja pilottiohjelmia. Tuotantoyhtiöt ovat silloin tällöin käyneet katsomassa taloa elokuvien ja sarjaohjelmien mahdolliseksi kuvauspaikaksi. Useimmiten talon arvokkuuden vuoksi on kiitetty kauniisti kunniasta kieltävällä vastauksella.

Vuonna 2000 uuden omistajan myötä alkoi talon kokonaisvaltainen saneeraus niin sisällä kuin ulkona. Ulkonäkö yhtenäistettiin vanhaan tyyliin sopivaksi. Rakennettiin uusia terasseja ja patioita, kivimuureja ja portaita. Puutarhaistutuksiin etsittiin vanhoja perinnekasveja.

Suomen luonnontieteellisen historian siivet havisivat v. 2006, kun omistaja Paul Grotenfelt lahjoitti viimeisen elinvuotensa kynnyksellä Luonnontieteelliselle keskusmuseolle yli 200 000 perhosen mittaamattoman arvokkaan perhoskokoelman. Kokoelmassa on Suomelle uusia lajeja ja sen avulla voidaan määrittää Suomen lisäksi laajalti myös Etelä-Euroopan pikkuperhosten levinneisyys. Kymmeniätuhansia kauneudeltaan taideteoksiin verrattavia mikroperhosia lähetettiin ulkomaille määritettäväksi. Uusia tutkimustuloksia on tullut vuosien varrella ja tätä kirjoitettaessa v. 2013 Kreikasta kerätystä laajasta sarjasta löytyi jälleen tieteelle uusi laji, joka nimettiin Paul Grotenfeltin mukaan.

Paul Grotenfeltin vaimo Eija Grotenfelt elvytti Kauniaisten kylpyläperinteen. Hän perusti kauniiseen linnamaiseen rakennukseen nykyaikaisen kauneushoitolan v. 2004. Beauty Spa Grankullan rauhallinen ilmapiiri tarjosi upean mahdollisuuden irtautua hetkeksi arjesta ja nauttia korkealuokkaisista kauneudenhoitopalveluista. Hoitolan pitkäjänteiseen toimintaan ja kehittämiseen riitti elämänmuutosten rinnalla liian vähän aikaa ja niinpä laajentumissuunnitelmista huolimatta se toimi lopulta vain harrastuspohjalta hyvin pienimuotoisena, hoitolapalvelut lopetettiin 2010.

Hoitolan ylelliseen sisustukseen sopi hyvin hoitolan oma hajuvesi. Hajuveden suunnitteluun ja lopulta lanseeraukseen meni aikaa noin vuosi. Paul Grotenfelt ehti antaa herkällä tuoksuaistillaan tärkeitä vinkkejä hajuveden onnistumiseksi. Hän ei ollut enää näkemässä, kun Grankulla Gold lanseerattiin syksyllä 2007. Hajuvesi on ensimmäinen Suomessa kauneushoitolaan suunniteltu hajuvesi. Tuoksu on ainutlaatuinen ja usea on ihastunut siihen koska ”se tuoksuu juuri sellaiselta kuin hajuveden pitääkin tuoksua”. Lehdistö on ollut kiinnostunut hajuvedestä ja se on saanut paljon palstatilaa eri vuosina.

Talon toiminnan virkistämiseksi ja yhä useamman vierailijan vastaanottamiseksi v. 2008 perustettiin Aitomaestro Oy, joka olisi tarjonnut rauhallisen ja upean mahdollisuuden irtautua työpaikan arjesta vuokraamalla kauniita kokoustiloja yritysten käyttöön. Samana syksynä maailmanlaajuinen lama koetteli koko Suomea ja vielä näihin vuosiin asti kestänyt lama pakotti yrityksiä säästämään ja niinpä kokouksia ehdittiin järjestämään vain muutama ennen kuin toiminta siltä osin jäädytettiin kokonaan.

Talo oli vuoden verran tyhjillään mutta nyt siinä on taas elämää ja asukkaat palanneet. Talo jatkaa elämäänsä yksityiskotina ja omistaja Eija Grotenfelt korostaa talon arvokkaan historian vaalimista pitäen sitä paikkana, jossa tiede, kulttuuri ja hyvinvointi ovat etusijalla.